Nimeni on Tarja Salokoski ja olen valmistunut psykologian maisteriksi vuonna 2000. Psykologian tohtoriksi väittelin 2005. Olen laillistettu pykologi. Psykoterapiakoulutuksia minulla on useampia. Olen käynyt ratkaisu- ja voimavarakeskeisen sekä traumapsykoterapeutin koulutuksen. Lisäksi olen sertifioitu tunnekeskeinen parisuhdeterapeutti (EFT). Olen opiskellut kognitiivista käyttäytymisterapiaa (HOT), sensomotorista psykoterapiaa (1), ja olen EMDR -terapeutti. Psykoterapiassa lähestymistapani on hyvin integratiivinen.
Olen toiminut yksityisenä elinkeinoharjoittajana psykologina vuodesta 2007 alkaen. Lisäksi olen toiminut koulupsykologina sekä toisen asteen opiskelijoiden psykologina. Olen toiminut myös tutkijana, kouluttajana, konsulttina sekä työnohjaajana vuosien ajan. Asiantuntijana olen toiminut erityisesti mediapsykologian sekä vanhemmuuden parissa. Lisäksi olen toiminut (UEF) ja toimin edelleen (JYU) yliopiston lehtorina kliinisessä psykologiassa. Teen myös työterveyden lyhytpsykoterapioita.
Työmuotoni ovat monipuolisia. Asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti sopeutan toimintani niin vastaanottoni nojatuoleille, lelujen ääreen lattialle, pieniin tai suuriin luentosaleihin, yritysten tai oppilaitosten neuvottelutiloihin, verkkokeskusteluihin tai mihin ikinä tarvitseekaan.
Psykoterapeuttina olen aktiivinen; kysyn, haastan pohtimaan sekä autan asiakasta työskentelemään hänelle merkityksellisten kysymysten parissa.
Koulutuksissa keskeinen tavoite on tarjota käytännönläheistä tietoa sekä työvälineitä ja –ideoita työntekoon tai vanhemmuuteen. Tieteellinen tieto on tärkeä perusta, mutta se tulee valjastaa merkitykselliseksi asiakkaan näkökulmasta.
Työotteeni on aktiivinen ja keskusteleva. Pidän tärkeänä, että työ vastaa tilausta ja toiveita. Olipa kyseessä terapia, koulutuksen tilaaja, valmennus tai konsultaatio, työni lähtökohtana on tavoitteiden määrittely yhdessä asiakkaan kanssa. Keskeisenä periaatteenani on, että asiakas tulee kuulluksi ilman, että työntekijällä on valmiita selityksiä, tulkintoja tai teorioita, kuinka asiat ovat menneet tai kuinka niiden pitäisi mennä. Keskeisenä lähtökohtana on näkemys siitä, että kaikilla ihmisillä on vaikeuksista huolimatta vahvuuksia, jotka voidaan valjastaa parantamaan heidän elämänsä laatua.
Tätä työtä ei tehdä teorioilla, työotteella eikä menetelmillä vaan sitä tehdään persoonalla sekä luottamuksellisen, asiakasta kunnioittavan suhteen luomisella.
Einstein totesi aikoinaan: ”Vaikeuksien keskellä löytyy mahdollisuuksia.” Minun tehtävänäni on olla oppaana näiden erilaisten mahdollisuuksien etsimisessä sekä löytämisessä asiakkaan ollessa matkan johtaja.
